1. työssäoppiminen, Kultasepänliike Rantanen

Noniin! Nyt onkin päässyt kulumaan melko kauan aikaa edellisestä blogin päivityksestä. Uusi kouluvuosi on taas alkanut ja hommat on kovassa käynnissä. Alle kaksi viikkoa ja edessä olisi toinen työssäoppiminen. Tähän väliin taitaisi olla viimeistään aika kertoilla hieman ensimmäisestä työssäoppimisesta, joka oli viime keväänä. Olin työssäoppimassa Kultasepänliike Rantasella heinolassa. Kultasepänliike Rantanen valmistaa ja myy koruja liikkeisiin ympäri Suomen. Pääasiassa korut valmistetaan sarjatyönä, joko prässätyistä osista tai valamalla. 

Koululla oli lista paikoista joista työssäoppimispaikkaa voisi kysyä ja jostain syystä poimin listalta Rantasen. Laitoin heille ensin sähköpostia ja kyselin olisiko heillä kiinostusta tai mahdollisuutta ottaa minua työssäoppimaan ja minulle vastattiin heti, että kyllä he ehkä voisivat ottaa harjoittelijan ja kun olin soittanut heille ja sitten käynyt paikanpäälläkin minut toivotettiin iloisesti tervetulleeksi työssäoppimaan.

Työssäoppimiset kestävät meillä 8 viikkoa, eli keväällä kaksi viimeistä kuukautta menivätkin Rantasella. Paikka ja muut työntekijät, sekä omistajat osoittautuivat heti todella mukaviksi ihmisiksi ja työilmapiiri oli erittäin hyvä! Olen todella iloinen, että valitsin Rantasen työssäoppimispaikakseni, sillä oli erittäin positiivinen kokemus päästä näkemään tuollainen paja jossa tehdään sarjatyötä, joka on aivan omanlaisensa tapa tehdä koruja. Heti alusta alkaen aloin juottaa paljon mm. korvakorun tappeja itse korvakoruun kiinni. Voi rehellisesti sanoa, että sain todella hyvää juotoskokemusta heti alusta alkaen. Työpaikkaohjaajani Joni oli todella hyvä neuvomaan ja sain aina selkeät ohjeet kuhunkin tehtävään työhön. Näitä ohjeita oli helppo seurata ja työtkin sujuivat siksikin niin hyvin, ilman epäselvyyksiä. 

Alla kuvia jotka antavat hieman kuvaa siitä, millaisia erilaisia juotoksia pääsin tekemään. Kun juotetut korut oli tehty niin seuraavana oli vuorossa korujen rikkihapossa keittäminen ja sen jälkeen vielä tömäytys ja kiillotusrummussa kiillotus, jonka jälkeen istuteltiin kivet mikäli koruun sellaisia oli tulossa. Sainkin tehdä korut aina aikalailla alusta loppuun itse joten työ oli myöskin mielekästä, eikä pelkkää juottamista liukuhihnalla :) Pääsin myös polkemaan osia jalkaprässillä, sekä painamaan valuvahoja ja avustamaan hieman valamisissa. Oli mukava nähdä ja päästä tekemään kaikkia töitä mitä muutkin työntekijät Rantasella tekevät.

Työssäoppimiseen sisältyi myös näytön antaminen ja näyttötyönäni tein hopeisen valurunkoisen rivisormuksen. Harjottelin ensin yhden sormuksen verran ja sitten seuraava sormus olikin arvioitava näyttöni. Arvosanaksi tuli kiitettävä. :)

Harjoitusversiossa oli kirkkaat kivet ja tuossa yllä se vielä kiillotusta vailla.

Tässä yllä varsinainen työssäoppimassa annettu näyttö.

Emalointi ym.

Neljännessä jaksossa oli myös emalointia aina keskiviikko aamuisin muutama tunti. Ensin tuntui, että voileipä tekniikalle tehtävä työ valmistuu ennen aikojaan, mutta eipäs se sitten valmistunutkaan. Piirreltiin kolmannessa jaksossa esityskuvia ja tehtiin silloin jo esityskuvat myös tästä tulevasta emalityöstä.

Meidän piti myös ajatella, että teemme työn asiakkaalle ja tehdä vähän tuollaista hahmotelmaa siitä mitä tekisimme sen pohjalta minkä tyylisistä asioista tämä asiakas pitää. 

Pohjalevy on 0,8mm vahvuista hopeaa ja nuo reunukset 0,5mm vahvuista hopeaa. Nämä juotetaan kiinni toisiinsa ja syntynyt "syvennys" täytetään siis emalilla.

Emali on lasia ja emalit ovat eri kokoisina palasina, jotka sitten murskataan ihan hienoksi jauheeksi. Jauhe pestään hyvin ja sitten se on valmista käytettäväksi.

Tein ensin koepolttoja eri väreistä mitä ajattelin että voisin käyttää.

Ensimmäisen emalikerroksen jälkeen työ vaikutti vielä ihan hyvältä, mutta kun olin lisännyt toisen kerroksen emalia, niin uunista ottamisen jälkeen alkoi työstä kuulua aina ritinää sen jäähtyessä. Tuo taustan vihreä emali halkesi aina uudestaan ja uudestaan vaikka yritin mitä. Opettajamme epäili, että hopeaan oli jäänyt jännitteitä sen kupertamisen jäljiltä.

Sitten ei ollut enää muita vaihtoehtoja, kun poistaa emalit kokonaan fluorivetyhapolla syövyttämällä. Kupersin työtä vielä tässä välissä lisää, kun se oli uunissa lämmetessään hieman aaltoillut muodostaan ja hehkutin ennen kun aloin emaloida uudestaan.

Lopullinen taustan väri ei sitten ollutkaan toisella yrityksellä enää samanlainen, kuin se oli koepaloissa. Olin lopulta tyytyväinen, että sain edes koko työn valmiiksi. Emalointi on kuitenkin ilmeisesti juuri sellaista, että aina esim. värit eivät olekkaan sitä mitä piti. En myöskään enää uskaltanut ottaa riskiä juottamalla riipukseen kolmioketjulenkkiä, jonka seurauksena emali olisi taas saattanut sulaa tai särkyä, joten päädyin laittamaan riipukseen tuollaisen avolankalenkin. Toisaalta ihan mielenkiintoinen tapa tehdä ja saada kauniita värejä koruihin, mutta vaatii ehkä hieman harjoittelua lisää ja hyvää tuuria, että kaikki menee suunitelmien mukaan! :)


Laitan tähän vielä muutamia kuvia kun harjoittelimme myös korjaustöiden tekemistä.

Tämä on isäni 15- vuotislahjaksi saama sormus, joka on katkennut joskus. Olen itse ottanut tämän käyttööni joskun nuorempana ja puristanut sormuksen omassa sormessani pysyväksi. Tässä olen jo oikaissut sormuksen.

Sormuksesta tuli lopulta ihan siisti ja kaiverruksista puuttui vuosiluvusta viimeinen numero niin sekin lisättiin sormukseen sormuskaiverruskoneella.

Tästä rannekorusta puutti lukko. Laitoin siihen uuden valmiin lukon ja uusi lukko oli tietenkin kiiltävä, niin muuten melkein mustaksi tummunut hopeakoru täytyi myös kiillottaa.


Tein myös lisää hiertämisharjoituksia neljännessä jaksossa, kun jäi ylimääräistä aikaa. Kruunuistukkasormuksesta jäi sormusrunkoon materiaalia ja päätin sitten tehdä itselleni pikkusormeen somuksen johon hiertäisin 2mm cz:a.

Porasin sormusrunkoon nuo valoaukot ja tein niihin sovitteet kiville ruusuporanterällä.

Olin ihan innoissani, kun sain sormuksen tehtyä yhden päivän aikana! :D

Nyt meillä sitten alkaakin ensimmäinen työssäoppimisjakso, joka kestää sen 8vkoa, jonka jälkeen jäämme suoraan kesälomalle. Seuraavat blogi merkinnät saattaakin siis mennä ensi syksyyn, kun palaamme takaisin kouluun.

Kruunuistukka

Neljännen jakson loppupuolella meillä oli ensimmäinen näyttö. Näytön aiheena oli tehdä kruunuistukka johon istutetaan viistehiottu kubic zirconia sekä sille taottu sormusrunko. Kaikille annettiin 8mm kirkas kivi ja rungossa käytettiin 925- hopeaa, näin opettajan oli helpompi arvioida kaikkien töitä samoilla kriteereillä.

Ensin haettiin taas varastosta kaikki materiaalit ja tehtiin vähän laskelmia minkä kokoinen tuosta lieriöstä tulisi tehdä jotta se olisi sopiva kivelle. Ensimmäinen laskelma ei ollutkaan oikein vaan lieriöstä tehdystä kartiosta tuli liian iso ja päätin että on helpointa tehdä uusi sopiva lieriö.

Lieriö lyötiin kartioksi istukkaraudassa heittoprässin ja kartiotuurnan avulla. Kartion alaosasta erotettiin valmiiksi tuo osa josta tulee lopullinen kruunun alaosan rengas. Taustalla näkyy sormusrungon alku jota on valssattu lanka sekä levyvalssissa oikeaan aineenvahvuuteen.

Sormusrunko mitoitettiin sopivaksi ja sormusrungon päät juotettiin kiinni.

Seuraavaksi rungon yläosa taottiin niin, että sprmusrunko näyttää sivusta korkealta kolmiolta. Sormuksen sisäosaa viilattiin, jotta saatiin se pyöristettyä ja sopivan kokoiseksi.

Kartioon mitoitettiin kynsien paikat tasaisille väleille.

Kynnet viilattiin pyöreällä viilalla.

Kun kynnet olivat valmiit niin tuo alaosan rengas sahattiin irti, jotta päästiin viilaamaan alaosan kevennykset.

Nuo kevennykset viilattiin baretti ja komioviiloilla.

Kruunun viilaamiseen ja kaikkeen siistimiseen ja kiillotuksiin tuntui menevän aika paljon aikaa. Jälkikäteen ajateltuna voi olla, että vähän turhaakin tarkkuutta tässä vaiheessa tuli harrastettua. Tieto siitä, että tämä olisi ensimmäinen arvosteltava työ varmaan loi vähän paineita :) Viilaamisten ja kiillotusten jälkeen tuo alaosan rengas juotettiin takaisin kiinni.

Sormusrungolle viilattiin lopullista lähempänä oleva muoto ja sahattiin sekä viilattiin paikka kruunulle. Kruunu juotettiin kiinni runkoon.

Kivelle viilattiin sovitteet kynsiin. Itse olen sitä mieltä, että omat sovitteeni olisivat voineet olla hieman matalammat, mutta onpahan ainakin kunnolla kiinni! :)

Kivi istutettiin latta- ja sormuspihtejä käyttäen. Lopullinen kynsien kiven päälle tyssäys tehtiin isututuspunsselilla. Kivi istui sovitteisiinsa todella nätisti ja istutus oli hetkessä tehty.

Sitten enää loppu kiillotukset ja sormus oli valmis. Meillä on arviointi asteikko 1-3 ja sain 3, eli tosi tyytyväinen täytyy olla. Opettajan kirjallinen arviointi kuuluikin, että " kaikinpuolin huippulaadukas kruunuistukkasormus".