Yhtenä kivenistutus tekniikkana käytetään hiertämistä ja sitä pääsimmekin seuraavaksi harjoittelemaan. Hiertämistä ei kuulema voi opettaa, vaan se täytyy itse kokeilla ja hoksata miten se tapahtuu. Aloitimme harjoitella hiertämistä hopeaan, mutta harjoituslevylle.
Kivelle porataan ensin tuo valoaukko läpi hopeasta, jonka jälkeen tehdään kivelle sovite tuollaisella pallopäisellä ruusuporanterällä. Kiven taulu jää hieman korkeammalle kuin hopean pinta, eli viistehiotun kiven uuman päälle jää vielä hieman hierrettävää hopeaa.
Tuossa yllä näkyy myös tuo hierrin, eli tuo pääosa on tehty ja muotoiltu itse tuollaiseksi ja kiillotettu vielä lopuksi hyvin. Levyssä on kiinni 3mm cubic zirkonioita, kaksi ihan ensimmäistä hiertämis yritystä ja siltä se näyttääkin! :D Hannu opettaja sanoi viiden kiven jälkeen, että tässähän on oikein malliesimerkki siitä miten sitä kehittyy, kun harjoittelee, eli kehitystä tapahtui jo pian tämän jälkeen. :)
Varsinainen työ harjoitteluiden jälkeen jossa käytin hiertämistä on tuollainen "J" kirjain, joka tuli lahjaksi 5- vuotiaalle kummitytölleni Jessicalle.
Nuo neljä keskimmäistä kiveä ovat 2,0mm halkasijaltaan olevia cz. Muut onnistuivat ihan hyvin, mutta tuo kulmassa oleva kivi tuli sovitettua vähän turhan syvälle.
Siinä valmis riipus. Tuolla kirjaimen päissä olevat kivet ovat halkaisijaltaan 2,5mm. Laitoin yhden pinkin kiven kirkkaiden lisäksi, kun on kyse kuitenkin pikkutytön riipuksesta. :)
Ajattelin, että lisäilen vähän muitakin kuvia tähän mitä on syksyn ja talven aikana tehty muutakin, kuin vain koruja.
Harjoiteltiin esityskuvien piirtämistä. Nämä siis kiviä. :)
Hopea ja kulta.
Sitten on myös väännetty messinkilangasta "korvarenkaita". :)
Tässä valmistuu viistekaiverrin. Kaiverrusta harjoiteltiin ensin kuparilevylle, joka oli edellisjakson aihe ja tässä neljännessä jaksossa meillä on ollut sormuskaiverrusta.
Ensimmäinen harjoituslevy kaiverrusta. Tuntui ensin todella vaikealta, mutta pikkuhiljaa alkoi tulla onnistumisiakin.
Antiikvakursiivi.
Kaunokirjoitus lipsahdusten kera.
Vapaavalintaisia kuviokaiverruksia.
Sormuskaiverrin on vähän erinäköinen kuin viistekaiverrin.
Melko haastavalta tuntui yrittää tuonne sormuksen sisäpinnalle yrittää saada kaiverrettua, kun ensin tuntui että eihän sinne edes näe mistään suunnasta kunnolla, mutta kyllä se sitten jotenkin alkoi onnistumaankin.
Lisäilen tähän vielä pari omaa työtä, jotka on tehty omalla ajalla eivätkä ole koulutöitä.
Näitä n. 11mm leveitä 1,6mm aineenvahvuudesta 925 hopeasta tehtyjä sormuksia olen tehnyt kaksin kappalein.
Pikkuveljelle piti tehdä mersun merkki riipus. Osoittautui haastavammaksi kuin arvasinkaan saada tuollainen symmetrinen kuvio aikaiseksi ja viilattua viisteet kuntoon pienillä neulaviiloilla.
Aineen vahvuus on n. 2,2mm ja tulihan se lopulta valmiiksi, niin että olin itsekkin kohtuullisen tyytyväinen viisteisiin ja muihin seikkoihin. Pikkuveljeni oli erittäin tyytyväinen. :)
